Lingua   

Kämpens väg

Dan Berglund
Lingua: Svedese

Lista delle versioni e commenti


Ti può interessare anche...

Les corons
(Pierre Bachelet)
Cornelis Vreeswijk: Somliga går med trasiga skor
(GLI EXTRA DELLE CCG / AWS EXTRAS / LES EXTRAS DES CCG)
De mördades fria republik
(Dan Berglund)


[1979]
Text och musik / Testo e musica / Lyrics and music / Paroles et musique / Sanat ja sävel: Dan Berglund
Album / Albumi: Den stora maskeraden

denstora


Attenzione. Maneggiare con cura. Questa canzone compie quarant'anni. Di canzoni così non se ne fanno più, e da tempo. Ha quarant'anni, ma potrebbe averne centoquaranta, o essere stata cantata durante qualche Germinale tradotta in francese da Émile Zola mentre le mogli dei minatori in sciopero strappano il cazzo al droghiere affamatore caduto dal tetto. Vi si enunciano, traversando nientemeno che l'intera storia dell'Umanità in forma epica, concetti che sono stati dichiarati ufficialmente morti, e anche peggio che morti: falliti. Lo stesso suo autore, il finlandese di lingua svedese Dan Berglund, dopo poco si disimpegnò totalmente e vendette persino la sua chitarra, deciso a non scrivere e a non cantare più nulla. Noialtri, invece, ricuperiamo questa canzone inattuale, quarantenne, centoquarantenne, morta e, chissà, più viva che mai. E se, alla fine della canzone, non vi alzate facendo un pugno chiuso, i casi sono due: o siete senza cuore, o siete morti. [RV]
Öde låg landet – landet av stenar
Landet av granar – av renlav och häll
Och jorden gav liv åt maskar och örnar
Lämlar och vargar bland snöklädda fjäll
Men så en morgon steg dina fötter
Stora och tunga på otrampad mark
Och landet det grep dig med hungriga armar
Och kämpande mot dig på liv och på död
Men människans styrka den skulle segra
Fast klipphällen färgades röd

Men friheten dränktes i piskornas välde
Privategendomen tog dig till slav
Och jorden drack blod och jorden drack tårar
Och tistlarna växte på trälarnas grav
Men så en morgon höjdes ditt stridsrop
Klasskampen föddes med yxa och påk
Och hövdingens kämpar – dom svingade svärden
Och kämpade mot dig på liv och på död
Men människans styrka den skulle segra
Fast boplatsen färgades röd

I pesthärjat land du dikade kärren
Och marken gav gröda till tack för din svett
Men jorden beslagtogs och snart fick du plöja
Blott för att göda en rikemans ätt
Men så en morgon stod du vid stugorna
Redo att kämpa för åkrar och bröd
Och godsherrens knektar – dom höjde gevären
Och kämpade mot dig på liv och på död
Men människans styrka den skulle segra
Fast byvägen färgades röd

En dag sa baronen: Gå från min åker
Ditt arbete gör mej ej tillräckligt rik
Och hungrig och frusen kom du till staden
Där du fick jobb uppå närmsta fabrik
Men så en morgon slocknade eldarna
Nävarna höjdes och du gick i strejk
Och borgarnas knektar med piskor och sablar
Dom kämpade mot dig på liv och på död
Men människans styrka den skulle segra
Och fanan den färgades röd

O, du som har burit mitt frö genom natten
Var det blott för att få se mig ge opp?
Jag svär vid ditt namn att det var ej förgäves
Du bar dessa plågor och bar detta hopp
Ty kanske i morgon står vi som bröder
När arbetarklassen gör revolution
Må borgarnas härar marschera emot oss
Och kämpa emot oss på liv och på död
Ty människans styrka ska än en gång segra
Fast gatstenen ska färgas röd.

inviata da Riccardo Venturi - 11/1/2019 - 12:26




Lingua: Italiano

Traduzione italiana / Italiensk översättning / Italian translation / Traduction italienne / Italiankielinen käännös:
Riccardo Venturi, 11-1-2019 12:27

LA VIA DELLA LOTTA

Deserta era la terra, terra di pietre,
Terra di abeti, di licheni e rocce
E il suolo dava vita ad aquile e vermi,
Lemmings e lupi tra i monti innevati.
Però, un mattino, mettesti i tuoi piedi
Grossi e pesanti sul suolo mai calpestato,
Ti afferrò la terra con braccia affamate
Lottando con te per la vita e la morte.
Ma trionferebbe la forza dell'Uomo
Anche se la roccia si tingesse di rosso.

Ma la libertà annegò nella violenza della frusta,
La proprietà privata ti rese schiavo.
E la terra bevve sangue, e lacrime bevve,
E crebbero i cardi sulle tombe dei servi.
Però, un mattino, s'alzò il tuo grido di lotta,
La lotta di classe nacque con la scure e il randello;
Lottarono i padroni, brandiron la spada
Lottando con te per la vita e la morte.
Ma trionferebbe la forza dell'Uomo
Anche se il tuo villaggio si tingesse di rosso.

Nella terra devastata dalla peste, prosciugasti la palude
E il suolo diede mèssi grato per il tuo sudore,
Ma la terra fu confiscata, e presto dovesti ararla
Soltanto per ingrassare la stirpe d'un ricco.
Però, un mattino, presso il tuo villaggio
Stavi là pronto a lottare per i campi e il pane,
E i mercenari del latifondista alzarono i fucili
Lottando con te per la vita e la morte.
Ma trionferebbe la forza dell'Uomo
Anche se la strada di campagna si tingesse di rosso.

Disse un giorno il Barone: Va' via dal mio campo,
Il tuo lavoro non mi arricchisce abbastanza.
Arrivasti in città affamato e congelato
E là trovasti lavoro nella fabbrica più vicina.
Però, un mattino, si spensero i fuochi,
Si levarono i pugni e scendesti in sciopero,
E i soldati dei borghesi, con sciabole e fruste
Lottaron con te per la vita e la morte.
Ma trionferebbe la forza dell'Uomo
Anche se la bandiera si tingesse di rosso.

Tu, che hai recato il mio seme attraverso la notte,
Era soltanto per vedere arrendermi?
Giurai sul tuo nome che non fosse invano,
Tu hai portato quei tormenti, e questa speranza.
Perché, forse, un giorno, saremo fratelli
Quando la classe operaia farà la rivoluzione,
Ci marcin pure addosso le armate dei borghesi
Lottando con noi per la vita e la morte.
Trionferà una volta la forza dell'Uomo
Anche se il selciato si tingerà di rosso.

11/1/2019 - 12:28




Lingua: Inglese

English translation / Engelsk översättning / Traduzione inglese / Traduction anglaise / Englanninkielinen käännös:
Dimitri Petrenko, from his YouTube video.



Please be careful. Handle with care. This song is 40 years old. A song like this hasn't been written for a long time. It's 40 years old, but it might be well be 140 and have been translated into French and sung by Émile Zola while the striking miners' wives were seizing the greedy grocer fallen from the roof and snatched him his cock. This song states, through a survey of the entire history of Mankind, concepts that have been declared dead, and even worse than dead: failed. Its author, a Swedish-speaking Finn called Dan Berglund, disengaged completely and even sold his guitar, decided not to write and sing anything more. Instead, we repropose this outdated, 40 or 140 years old song, that is dead or, who knows, more alive than ever. And, when the song is over, if you don't stand up raising your fist, you have a heart of stone. Or you are dead. [RV]

Note. The translation reproduces Dimitri Petrenko's English translation of the song included in the video subtitles. I found this translation somewhat uncertain in some points, so I have adjusted it slightly.
THE PATH OF STRUGGLE

The land laid empty, the land of rocks,
The land of firs, of reindeer moss and outcrops.
And the earth gave life for worms and eagles,
Lemmings and wolves among snowy mountains.
But then one morning your feet rose
Large and heavy on uncharted land,
And the land it seized you with hungry arms
And fought against you for life and for death,
But Men's strength would prevail
Even though the rock were stained red.

But freedom was soaked in the Empire of whips,
The private property took you as a slave.
And the earth drank blood, and the earth drank tears,
And thorns grew on the thralls' grave.
But then one morning your battle cry rose,
Class struggle was born with axes and bludgeons,
And the master's chieftains raised their swords
And fought against you for life and for death,
But Men's strength would prevail
Even though the settlement were stained red.

In the plague ravaged land, you drained the fens
And the ground gave crops as thanks for your sweat.
But the land was confiscated, and soon you had to plough
Merely to enrich a rich man's family.
But then one morning you stood in your village
Ready to fight for your fields and for bread!
And the mercenaries of the manor's lord raised their rifles
And fought against you for life and for death,
But Men's strength would prevail
Even though the village road were stained red.

One day the Baron said: Leave my field,
Your work doesn't make me rich enough.
And, hungry and frozen, you came to the city
Where you got employed in the closest factory.
But then one morning the fires went out,
Fists were raised and you went on strike,
And the bourgeoisie's mercenaries, with whips and sabers,
They fought against you for life and for death,
But Men's strength would prevail
Even though the banners were stained red.

And you who have carried my seed through the night,
Was it merely to see me give up?
No, I swear by your name that it was not in vain,
You carried these pains and carried this hope.
For, maybe, tomorrow we'll stand as brothers
When the working class makes revolution,
The bourgeoisie's armies may well march against us
And fight against us for life and for death,
But Men's strength shall once again prevail
Even though the pavement will be stained red.

inviata da Riccardo Venturi - 11/1/2019 - 13:46




Lingua: Finlandese

Traduzione finlandese / Finnish translation / Traduction finnoise / Finsk översättning / Suomennos: Juha Rämö
TAISTELIJAN TIE

Maa oli autio, kivien maa,
kuusten maa, poronjäkälän ja kallioiden.
Ja maa antoi elannon madoille ja kotkille,
sopuleille ja susille lumipeitteisten tunturien keskellä.
Mutta eräänä aamuna jalkasi tapasivat
suurina ja painavina neitseellisen maan.
Ja se maa tarttui sinuun nälkäisin käsin
ja valmiina taistelemaan elämästä ja kuolemasta.
Mutta ihmisen voima oli saava voiton,
vaikka kalliot värjäytyivät punaisiksi.

Mutta vapaus hukkui ruoskien valtaan.
Yksityisomistus otti sinut orjakseen,
ja maa joi verta ja maa joi kyyneliä,
ja ohdakkeet kasvoivat orjien haudoilla.
Mutta eräänä aamuna sinä kohotit ilmoille sotahuutosi.
Luokkataistelu oli syntynyt kirves ja nuija kädessään,
ja päällikön soturit heiluttivat miekkojaan
ja taistelivat sinua vastaan elämästä ja kuolemasta.
Mutta ihmisen voima oli saava voiton,
vaikka kotikonnut värjäytyivät punaisiksi.

Ruton runtelemassa maassa sinä kuivatit soita,
ja maa kantoi satoa kiitokseksi sinun hiestäsi.
Mutta maa vietiin sinulta, ja pian sait kyntää
vain lihottaaksesi rikkaitten väkeä.
Mutta eräänä aamuna sinä seisoit majasi luona
valmiina taistelemaan pelloista ja leivästä.
Ja maanomistajan rengit kohottivat kiväärinsä
ja taistelivat sinua vastaan elämästä ja kuolemasta.
Mutta ihmisen voima oli saava voiton,
vaikka kylätiet värjäytyivät punaisiksi.

Eräänä päivänä paroni sanoi: Mene pois pelloltani,
sinun työsi ei tee minua kyllin rikkaaksi.
Nälkäisenä ja kylmissäsi sinä tulit kaupunkiin
ja sait töitä lähimmästä tehtaasta.
Mutta eräänä aamuna tulet sammuivat,
nyrkit kohosivat ilmaan ja sinä menit lakkoon.
Ja porvarien rengit ruoskineen ja sapeleineen
taistelivat sinua vastaan elämästä ja kuolemasta.
Mutta ihmisen voima oli saava voiton,
ja liput värjäytyivät punaisiksi.

Sinä, joka kannoit siementäni läpi öiden,
teitkö sen vain siksi, että saisit nähdä minun luovuttavan?
Sinun nimeesi minä vannot, että turhaan et
kantanut näitä kärsimyksiä ja tätä toivoa.
Sillä kenties jo huomenna me seisomme veljinä,
kun työväenluokka ottaa vallan.
Marssikoot porvarien sotajoukot meitä vastaan
ja taistelkoot meitä vastaan elämästä ja kuolemasta,
sillä ihmisen voima on kerran saava voiton,
vaikka katukivet värjäytyisivät punaisiksi.

inviata da Juha Rämö - 20/1/2019 - 12:55



Pagina principale CCG

Segnalate eventuali errori nei testi o nei commenti a antiwarsongs@gmail.com




hosted by inventati.org