Mein Berlin

Reinhard Mey

Originale	Traduzione / Translation / Traduction / Suomennos: Juha Rämö
MEIN BERLIN	MINUN BERLIININI
Ich weiß, daß auf der Straße hier kein einz'ger Baum mehr stand.	Tiedän, että tämän kadun varrella ei silloin kasvanut enää yhtään puuta.
Ruinen in den Himmel ragten, schwarz und leergebrannt.	Rauniot kohosivat kohti taivasta mustina ja tyhjiksi palaneina.
Und über Bombenkratern hing ein Duft von Staub und Ruß.	Ja pommikuoppien yllä leijui pölyn ja noen katku.
Ich stolperte in Schuhen, viel zu groß für meinen Fuß,	Kompastelin kengissä, jotka olivat minulle aivan liian suuret,
neben meiner Mutter her, die Feldmütze hinter den Ohr'n,	äidin rinnalla, kenttälakki korvilla,
es war Winter '46, ich war vier und hab' gefror'n,	talvella 1946, nelivuotiaana ja kylmissäni,
über Trümmerfelder und durch Wälder von verglühtem Stahl.	rauniokenttien ja jäähtyneiden teräsmetsien poikki.
Und wenn ich heut' die Augen schließe, seh' ich alles noch einmal.	Ja kun nyt suljen silmäni, näen sen kaiken uudelleen.
Das war mein Berlin.	Se oli minun Berliinini.
Den leeren Bollerwagen übers Kopfsteinpflaster zieh'n.	Pyörät vain kolisivat, kun vedin tyhjiä rattaita perässäni nupukivikadulla.
Das war mein Berlin.	Se oli minun Berliinini.
Da war'n Schlagbäume, da waren Straßensperren über Nacht,	Puomeja ja öisiä katusulkuja,
dann das Dröhnen in der Luft, und da war die ersehnte Fracht	sitten jylinä taivaalla, kun kaivatut lastit saapuivat,
der Dakotas und der Skymasters, und sie wendeten das Blatt,	Dakota- ja Skymaster-koneilla, jotka käänsivät uuden lehden,
und wir ahnten, die Völker der Welt schauten auf diese Stadt.	ja me tiesimme, että maailman kansat katsoivat tähän kaupunkiin.
Da war'n auch meine Schultage in dem roten Backsteinbau,	Kouluajat punatiilisessä rakennuksessa,
lange Strümpfe, kurze Hosen, und ich wurd' und wurd' nicht schlau.	varsisukat, polvihousut, pääni johon tieto ei ottanut upotakseen.
Dann der Junitag, als der Potsdamer Platz in Flammen stand,	Sitten se kesäkuun päivä, kun Potsdamer Platz oli liekeissä,
ich sah Menschen gegen Panzer kämpfen mit der bloßen Hand.	ja näin ihmisten taistelevan paljain käsin panssareita vastaan.
Das war mein Berlin.	Se oli minun Berliinini.
Menschen, die im Kugelhagel ihrer Menschenbrüder flieh'n.	Ihmiset, jotka luotisateessa pakenivat ihmisveljiään.
Das war mein Berlin.	Se oli minun Berliinini.
Da war meine Sturm- und Drangzeit, und ich sah ein Stück der Welt,	Myrskyn ja kiihkon vuosinani näin kappaleen maailmaa
und kam heim und fand, die Hälfte meiner Welt war zugestellt.	ja kun palasin kotiin, puolet maailmastani oli pantu kiinni.
Da war'n Fester hastig zugemauert und bei manchem Haus	Ikkunoita, jotka oli kaikessa kiireessä muurattu umpeen ja monia taloja,
wehten zwischen Steinen noch die Vorhänge zum Westen raus.	joiden verhot kivien lomassa liehuivat vielä lännen suuntaan.
Wie oft hab ich mir die Sehnsucht, wie oft meinen Verstand,	Miten usein onkaan kaipuuni, miten usein järkeni,
wie oft hab ich mir den Kopf an dieser Mauer eingerannt.	miten usein pääni iskeytynyt tähän muuriin.
Wie oft bin ich verzweifelt, wie oft stand ich sprachlos da,	Miten usein olinkaan epätoivoinen, miten usein sanaton,
wie oft hab ich sie geseh'n, bis ich sie schließlich nicht mehr sah!	miten usein sen näinkään, niin että lopulta en enää nähnyt sitä.
Das war mein Berlin.	Se oli minun Berliinini.
Wachtürme, Kreuze, verwelkte Kränze, die die Stadt durchzieh'n.	Vahtitorneja, ristejä, kuihtuneita seppeleitä kautta kaupungin.
Das war mein Berlin.	Se oli minun Berliinini.
Da war'n die sprachlosen Jahre, dann kam die Gleichgültigkeit,	Sitten puhumattomuuden vuodet, välinpitämättömyys,
alte Narben, neue Wunden, dann kam die Zerrissenheit.	vanhat arvet, uudet haavat, kahtiajako.
70er Demos und die 80er Barrikaden, Kreuzberg brennt!	70-luvun mielenosoitukset ja 80-luvun barrikadit, Kreuzberg liekeissä.
An den Hauswänden Grafitti: "Steine sind kein Argument!"	Talojen seinissä kirjoitus: »Kivet eivät ole argumentti!«
Hab ich nicht die Müdigkeit und die Enttäuschung selbst gespürt?	Enkö itse tuntenut väsymystä ja pettymystä?
Habe ich nicht in Gedanken auch mein Bündel schon geschnürt?	Enkö ajatuksissani jo solminut omaa seppelettäni?
All die Reden, das Taktieren haben mir den letzten Nerv geraubt,	Kaikki se puhe, kaikki se taktikointi vei minulta viimeisenkin hermonriekaleen,
und ich hab doch wie ein Besses'ner an die Zukunft hier geglaubt.	minulta, joka olin hulluuteen asti uskonut tämän kaupungin tulevaisuuteen.
Das war mein Berlin.	Se oli minun Berliinini.
Widerstand und Widersprüche, Wirklichkeit und Utopien.	Vastarintaa ja vastakohtia, todellisuutta ja utopiaa.
Das war mein Berlin.	Se oli minun Berliinini.
Ich weiß, daß auf der Straße hier kein einz'ger Baum mehr stand,	Tiedän, että tämän kadun varrella ei silloin kasvanut enää yhtään puuta.
Ruinen in den Himmel ragten, schwarz und leergebrannt.	Rauniot kohosivat kohti taivasta mustina ja tyhjiksi palaneina.
Jetzt steh' ich hier nach all den Jahr'n und glaub es einfach nicht,	Nyt seison tässä kaikkien vuosien jälkeen enkä voi mitenkään uskoa,
die Bäume, die hier steh'n sind fast genauso alt wie ich.	että täällä kasvavat puut ovat lähes tarkalleen yhtä vanhoja kuin minä.
Mein ganzes Leben hab' ich in der halben Stadt gelebt?	Koko elämänikö olen elänyt puolikkaassa kaupungissa?
Was sag ich jetzt, wo ihr mir auch die andre Hälfte gebt?	Entä nyt, kun toinenkin puoli on minulle annettu?
Jetzt steh' ich hier und meine Augen sehen sich nicht satt,	Nyt seison tässä ja katselen saamatta kylliksi
an diesen Bildern, Freiheit, endlich Freiheit über meiner Stadt!	näistä kuvista ja vapaudesta, kauan kaivatusta vapaudesta kaupunkini yllä.
Das ist mein Berlin.	Tämä on minun Berliinini.
Gibt's ein schön'res Wort für Hoffnung, aufrecht gehen, nie mehr knien!?	Onko kauniimpaa sanaa toivolle, sille että voi seistä omilla jaloillaan koskaan enää polvistumatta!
Das ist mein Berlin.	Tämä on minun Berliinini.