Lingua   

Omkring tiggarn från Luossa

Dan Andersson
Pagina della canzone con tutte le versioni


Traduzione finlandese 2 / Finnish translation 2 / Traduction...
LUOSSAN KERJÄLÄINENLUOSSAN KERJÄLÄINEN
  
Luossan kerjäläisen ympärillä väki piirissäLuossan kerjäläisen luona istui kansa kuunnellen
tulen loimutessa häntä kuunteli.miestä, joka lauloi hehkuun nuotion.
Kerjäläisistä ja ihmeistä ja kulkijoista maan,Kulkureista, kauppiaista, kauneudesta maailmassa
kaipuustaan hän lauloi koko pitkän yön.miehen laulut kertoi aamun koittohon.
  
»On jotain tuolla puolen vuorten, kukkasten ja laulun,»Jossain vuorten tuolla puolen, tuolla puolen kukkain, laulun,
jotain tuolla puolen tähden, tämän kuuman sydämen.takaa sydämeni kuuman, jostain takaa tähtien
Kuulkaa, jokin kiertää kuiskaa, mua kutsuen se pyytää:kuulen: joku kulkee, kuiskii, houkuttaa ja pyytää mukaan,
"Tule luoksemme, ei sua varten ole tämä maa."sillä maata, jota poljen, koskaan omistaa voi en.
  
Olen kuullut aallon levollisen nousun rannalleOlen kuullut, kuinka aallot rauhallisna lyövät rantaan,
ja villin meren nähnyt tyynenäuneksinut, missä meren koti on.
ja mielessäni rientänyt päin avaria maita,Olen nähnyt hengen voimin kauas vuorettomiin maihin,
missä kaikki meille rakkain unohtuu.missä rakkain, jonka tunsin, unhoittuu.
  
Tähän villiin kaipaukseen meidät äidit synnyttivät,Villin, ikuisimman kaipuun saimme äidin kaipauksesta,
ja synnystä murheen nousi ensi huutomme.huoli, synnytyksen tuska, kuuli itkun pelokkaan.
Kukkuloilla, niityillä me päivät temmelsimmeNiityillä ja kukkuloilla leikimme ja vertasimme
milloin perhosina, jumalina, kerjäläisinä.itseämme leijoniin ja perhosiin ja Jumalaan.
  
Kun mä istuin hänen kanssaan, jonka sydän on kuin mun,Hiljaa istuin vierellänsä, jonka sydän sykki mulle,
pehmein käsin järjesti hän pesäämme.kädet hellät rakensivat elämää.
Kuulin sydämeni huudon: Omista et omaaskaan -Kuulin sydämeni huudon: Hän ei koskaan kuulu sulle!
ja henkeni mun vihdoin rauhan sai.Lähdin etsiäksein rauhaa kestävää.
  
Kaipaamani kätketty on kauas yön hämäryyteen,Kaukana on, jota kaipaan, kätkettynä iltausvaan,
ja mun tieni on niin ylväs, ihana.on tiellä oikealla matkanteko ihanaa.
Ja kesken melun tekee mieleni mun Herraa rukoilla:Myrskyn pauhaavimman keskeen huudan luokse taivaan Herran:
"Ota maallinen pois, tahdon vain sen salatun.""Tahdon saada, mitä toinen koskaan omistaa ei saa."
  
Seuraa, veli, taakse vuorten, kulje virtaa viileää.Veljeni, voit tulla mukaan vuorten taakse, siellä sulle
Siellä meri hiljaa uinailee vuorten vuoteessa.puro viileä on, meri leväten,
Jossain tuolla puolen taivaan koti on, veljeni,taakse kaukaisimman taivaan, sill' on koti, äiti mulle,
missä kultakaste peittää vaippaansa.keskeen kultaisien villiruusujen.
  
Anna mustan, kylmän veden poskiani vilvoittaa.Viilentäköön musta virta kuumeisia poskipäitä,
Oi, jos kauas ehtisimme ennen aamunkoittoa.matka olkoon pitkä arkeen ennen päivää koittavaa.
Enhän ollut tästä maailmasta, tuskaa loputontaKuulu kulkemaan en tänne teitä ihmisien näitä,
kärsin levotonna aina vuoksi kuuman rakkauden.jossa kuuma rakkaus polttaa, rauhattomuus rasittaa.
  
Luona simpukkaisen merenrannan ruusuportti on,Näkinkenkäin rantamalla ruusuportti ikuisuuden,
jossa hylyt maatuvat ja uupuneilla rauha on.siellä laho hylky laivan unohtaa.
Siellä jousten kaiun lailla soivat laulut ylistyksenSiellä kuulee laulun uuden soivan viulun kaiun lailla,
noille ikuisille lapsille suuren autuuden.«unten raskaan portin alla. Se on ikuisuuden maa.«


Pagina della canzone con tutte le versioni

Pagina principale CCG


hosted by inventati.org