Carl Sagan: Pale Blue Dot
GLI EXTRA DELLE CCG / AWS EXTRAS / LES EXTRAS DES CCG| Magyar fordítás / Traduzione ungherese / Hungarian translation... | |
| Kelmeä sininen piste »Tältä etäisyydeltä katsottuna Maa ei ehkä näytä erityisen mielenkiintoiselta. Mutta meille asia on toisin. Mietitäänpä tarkemmin tuota pistettä. Se on täällä, se on koti, se olemme me. Sen pinnalla elää tai on elänyt elämänsä jokainen, jota rakastat, jokainen, jonka tunnet, jokainen, josta olet joskus kuullut, jokainen ihmisolento, joka on joskus ollut olemassa. Kaikki ilomme ja surumme, tuhannet omasta paremmuudestaan vakuuttuneet uskonnot, ideologiat ja talousopit, jokainen metsästäjä ja keräilijä, jokainen sankari ja pelkuri, jokainen sivistyksen luoja ja tuhoaja, jokainen kuningas ja talonpoika, jokainen rakastunut nuoripari, jokainen äiti ja isä, toiveikas lapsi, keksijä ja löytöretkeilijä, jokainen moraalikasvattaja, jokainen korruptoitunut poliitikko, jokainen 'supertähti', jokainen 'korkea johtaja', jokainen pyhimys ja synnintekijä kautta lajimme historian, kaikki nämä ovat eläneet täällä - tällä auringonsäteen valaisemalla pölyhiukkasella. Maa on pikkuruinen näyttämö maailmankaikkeuden jättiläismäisellä areenalla. Ajatellaanpa kaiken sen veren määrää, jonka kenraalit ja hallitsijat ovat antaneet virrata voidakseen olla hetken kunnioitettuja ja juhlittuja sankareita jossain tämän pienen pisteen kolkassa; tai kaikkia niitä loputtomia julmuuksia, joita toisistaan tuskin erottuvat kansat eri puolilla pölyhiukkastamme ovat tehneet toisilleen; kuinka usein ne ovat ymmärtäneet toisiaan väärin, kuinka innokkaita olleet tappamaan toisiaan, kuinka palavaa vihaa tunteneet toisiaan kohtaan. Tämä kelmeän valon piste kyseenalaistaa pöyhkeilymme ja tärkeilymme, harhaluulon siitä, että meillä on maailmankaikkeudessa jotenkin etuoikeutettu asema. Planeettamme on suuren kosmisen pimeyden ympäröimä yksinäinen täplä. Tässä meidän valtavien etäisyyksien pimeydessämme mikään ei viittaa siihen, että jokin muualta tuleva apu pelastaisi meidät itseltämme. Maa on ainoa toistaiseksi tunnettu maailma, jossa elämälle on suotuisat edellytykset. Ei ole toista paikkaa, jonne ihminen voisi ainakaan lähitulevaisuudessa muuttaa. Muualla on mahdollista käydä mutta sinne ei ainakaan vielä voi asettua asumaan. Pidimmepä siitä tai emme, Maa on tällä hetkellä ainoa paikka, jota ihminen voi pitää kotinaan. On sanottu, että tähtitiede on kokemus, joka tekee nöyräksi ja kasvattaa luonnetta. Ihmisen käsitysten mielettömyyttä voisi tuskin havainnollistaa paremmin kuin tällä kaukaisuudesta otetulla kuvalla pikkuriikkisestä maailmastamme. Minulle se merkitsee vastuuta siitä, että kohtelemme toisiamme ystävällisesti ja että suojelemme ja vaalimme tätä kelmeää sinistä pistettä, ainutta kotia, joka meillä koskaan on ollut.« | Halványkék pötty „Nézzenek ismét arra a pontra. Az itt van. Az otthonunk. Azok mi vagyunk. Ott van mindenki, akit szeretnek, mindenki, akit ismernek, mindenki, akiről valaha hallottak, az összes emberi lény, aki létezett. Az összes örömünk és szenvedésünk, vallások, ideológiák és gazdasági dogmák ezreinek magabiztossága, minden vadász és növényevő, minden hős és gyáva, minden civilizáció alkotója és lerombolója, minden király és paraszt, minden szerelmes fiatal, minden apa és anya, reménnyel teli gyermek, feltaláló és felfedező, minden erkölcs oktatója, minden korrupt politikus, minden „szupersztár”, minden „legfőbb vezér”, fajunk történelmének összes szentje és bűnös személye ott élt - azon a porszemcsén a napsugárban függve. A Föld csak egy nagyon apró színpad a hatalmas kozmikus arénában. Gondoljanak a folyókat megtöltő vérre, melyet a tábornokok és császárok ontottak ki dicsőségben és diadalban, hogy ők lehessenek a pillanatnyi urai eme pont töredékének. Gondoljanak a végtelen kegyetlenségekre, amit a pont egyik oldalának lakosai okoztak a másik sarok tőlük alig különböző lakosainak, hogy milyen gyakoriak a félreértések, hogy mennyire erős a gyilkolási vágy, hogy mennyire heves a gyűlölet. Az alakoskodás, az elképzelt önnön fontosságunk, a lázálom, hogy valamiféle kiemelt helyünk van a Világegyetemben, mindez kérdőre vonható ennek a fakó fénynek tükrében. Bolygónk egy magányos pötty a mindent körülölelő kozmikus sötétségben. Az ismeretlen homályában, mindezen hatalmas térben, semmi utalás nincsen arra, hogy valahonnan segítség érkezhet, ami megmentene minket önmagunktól. Jelenleg a Föld az egyetlen, mely képes szállást adni az életnek. Semmi más nincsen, legalábbis a közeljövőben, ahova fajunk áttelepülhet. Látogatni, igen. Letelepedni, még nem. Szeretik vagy sem, ebben a pillanatban a Föld az a tér, ahol helyt kell állnunk. Úgy tartják, hogy a csillagászat alázatosságra nevelő és jellemfejlesztő tapasztalat. Talán nincsen jobb mód bemutatni az emberi beképzeltség ostoba mivoltát, mint ez a távoli kép az apró világunkról. Számomra ez kiemeli annak felelősségét, hogy kedvesebben bánjunk a másikkal, hogy megtartsuk és ápoljuk eme halványkék pöttyöt, az egyedüli otthonunkat, melyet valaha ismertünk.” |
