Un capretto [Dona, dona]
Herbert Pagani| Versione finlandese 3 / Finnish version 3 / Version finnoise... | |
| DONA, DONA Dona, dona, dona, dona, dona, dona, dona, da, dona, dona, dona, dona, dona, dona, dona, da. Tuulet tulevat, tuulet menevät, vievät lintuja taivaisiin. Pienet vasikat tänne syntyvät kiinni ihmisen kahleisiin. Tuuli nauraa nauruaan, kaura hengittää. Muukalainen pehmein sormin varsaa kengittää. Dona, dona, dona, dona, dona, dona, dona, da, dona, dona, dona, dona, dona, dona, dona, da. Vaunuun sidotun nuoren vasikan tunnot tuomion aavistaa. Silmät näkevät pääskyn taivahan, vaan ei katseella kiinni saa. Tuuli nauraa nauruaan, kaura hengittää. Muukalainen pehmein sormin varsaa kengittää. Dona, dona, dona, dona, dona, dona, dona, da, dona, dona, dona, dona, dona, dona, dona, da. Nuoren vasikan silmät kysyvät: »Tuuli, miksi sä naurat vaan? Miksi vapaina toiset lentävät, yhtä rattailla raahataan?« Tuuli nauraa nauruaan, kaura hengittää. Muukalainen pehmein sormin varsaa kengittää. Dona, dona, dona, dona, dona, dona, dona, da, dona, dona, dona, dona, dona, dona, dona, da. | DONA, DONA Vielä härkä vaan kiskoo vaunujaan, raskas päivä on raatajan. Siivin kevein pääsky iloisin kiitää sinessä taivahan. Ei ilmaiseksi kunniaa voi kukaan saavuttaa. Hiljaa tuuli valittaa, ei lannistua saa. Dona, dona, dona, dona, dona, dona, dona, do, dona, dona, dona, dona, dona, dona, dona, do. Niin kuin lintunen on myös ihminen, ken on taistellut vapauden. Taakkaa tukalaa aina kantaa saa, jos on kahleissa orjuuden. Ei ilmaiseksi kunniaa voi kukaan saavuttaa. Hiljaa tuuli valittaa, ei lannistua saa. Dona, dona, dona, dona, dona, dona, dona, do, dona, dona, dona, dona, dona, dona, dona, do. Turhaa valittaa on kai onneaan, jos ei käy sitä muuttamaan. Palkka jokaisen nuoren ihmisen vielä on päässä vuosien. Ei ilmaiseksi kunniaa voi kukaan saavuttaa. Hiljaa tuuli valittaa, ei lannistua saa. Dona, dona, dona, dona, dona, dona, dona, do, dona, dona, dona, dona, dona, dona, dona, do. |
