| Originale | Traduzione finlandese / Finnish translation / Traduction finnoise... |
| MEIN GOTT, WARUM HAST DU MICH VERLASSEN? (PSALM 22) | JUMALANI, MIKSI HYLKÄSIT MINUT? |
| | |
| Mein Gott, mein Gott, warum hast du mich verlassen? | Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut? |
| Ich heule, aber meine Hilfe ist ferne. | Minä huudan sinua avuksi, mutta sinä olet kaukana. |
| Mein Gott, des Tages rufe ich, so antwortest du nicht; | Jumalani, minä kutsun sinua päivisin, mutta sinä et vastaa. |
| und des Nachts schweige ich auch nicht. | Yöt kaikki huudan saamatta rauhaa. |
| Aber du bist heilig, der du wohnest unter dem Lob Israels. | Sinä olet pyhä, sinä olet kuningas, sinulle soivat Israelin ylistysvirret. |
| Unsere Väter hofften auf dich, und da sie hofften, halfest du ihnen aus. | Sinuun ovat turvanneet isämme ennen. Sinuun he turvasivat ja pääsivät suojaan. |
| Zu dir schrieen sie und wurden errettet; | Sinua he huusivat ja saivat avun, |
| sie hofften auf dich und nicht zuschanden. | sinuun he luottivat eivätkä pettyneet. |
| Ich aber bin ein Wurm und kein Mensch, | Mutta minä olen maan mato, en enää ihminen, |
| ein Spott der Leute und Verachtung des Volks. | olen kansani hylkäämä, ihmisten pilkka. |
| Alle, die mich sehen, spotten mein, sperren das Maul auf | Kaikki ilkkuvat, kun minut näkevät, |
| und schütteln den Kopf | pudistavat päätään ja ivaavat minua: |
| Er klage es dem Herrn, der helfe ihm aus und errette ihn, | »Hän on turvannut Herraan, auttakoon Herra häntä. |
| hat er Lust zu ihm! | Herra on häneen mieltynyt, pelastakoon siis hänet!» |
| Denn du hast mich aus meiner Mutter Leibe gezogen; du warest meine Zuversicht, | Herra, sinä minut päästit äitini kohdusta ja annoit minulle turvan äitini rinnoilla. |
| da ich, noch an meiner Mutter Brüsten war. | Syntymästäni saakka olen ollut sinun varassasi, |
| Auf dich bin ich geworfen aus Mutterleibe; | sinä olet ollut Jumalani ensi hetkestä alkaen. |
| du bist mein Gott von meiner Mutter Leib an. | Älä ole kaukana nyt, kun hätä on lähellä |
| Sei nicht ferne von mir, denn Angst ist nahe; | eikä kukaan minua auta. |
| denn es ist hie kein Helfer. | Sonnien laumat piirittävät minua, |
| Große Farren haben mich umgeben, | villit Basanin härät minut saartavat, |
| fette Ochsen haben mich umringet; | kuin raatelevat pedot ne uhkaavat minua, |
| ihren Rachen sperren sie auf wider mich | kuin karjuvat leijonat, kita ammollaan. |
| wie ein brüllender und reißender Löwe. | Voimani valuu maahan kuin vesi, luuni irtoavat toisistaan. |
| Ich bin ausgeschüttet wie Wasser; alle meine Gebeine haben sich zertrennet; | Sydämeni on kuin pehmeää vahaa, se sulaa rinnassani. |
| mein Herz ist in meinem Leibe wie zerschmolzen Wachs. | Kurkkuni on kuiva kuin ruukunsiru, |
| Meine Kräfte sind vertrocknet wie ein Scherben, | kieleni on tarttunut kitalakeen. |
| und meine Zunge klebet an meinem Gaumen; | Maan tomuun sinä suistat minut kuolemaan! |
| und du legest mich in des Todes Staub. | Koirien lauma saartaa minut, minut ympäröi vihamiesten piiri. |
| Denn Hunde haben mich umgeben, und der Bösen Rotte | Käteni ja jalkani ovat runnellut, ruumiini luut näkyvät kaikki. |
| hat sich um mich gemacht; sie haben meine Hände | Ilkkuen he katsovat minuun, |
| und Füße durchgraben. | jakavat vaatteeni keskenään |
| Ich möchte alle meine Beine zählen. | ja heittävät puvustani arpaa. |
| Sie aber schauen und sehen ihre Lust an mir. | Herra, älä ole niin kaukana! |
| Sie teilen meine Kleider unter sich | Anna minulle voimaa, riennä avuksi! |
| und werfen das Los um mein Gewand. | Pelasta minut miekalta, |
| Aber du, Herr, sei nicht ferne; | pelasta henkeni koirilta! |
| meine Stärke, eile, mir zu helfen! | Pelasta minut leijonien kidasta, |
| Errette meine Seele vom Schwert, | pelasta villihärkien sarvista! |
| meine Einsame von den Hunden! | Silloin minä julistan nimeäsi veljilleni, |
| Hilf mir aus dem Rachen des Löwen | ylistän sinua seurakunnan keskellä. |
| und errette mich von den Einhörnern. | Ylistäkää Jumalaa, te Herran palvelijat! |
| Ich will deinen Namen predigen meinen Brüdern, | Jaakobin suku, kunnioita häntä, palvele vavisten, Israelin kansa! |
| ich will dich in der Gemeine rühmen. | Ei hän halveksinut heikkoa |
| Rühmet den Herrn, die ihr ihn fürchtet; | eikä karttanut kurjaa, |
| es ehre ihn aller Same Jakobs, und vor ihm scheue sich aller Same Israels! | ei kääntänyt pois kasvojaan |
| Denn er hat nicht verachtet noch | vaan kuuli, kun huusin. |
| verschmähet das Elend des Armen | Sinua minä ylistän seurakunnan keskellä. |
| und sein Antlitz vor ihm nicht verborgen, | Sinun palvelijoittesi edessä lunastan lupaukseni. |
| und da er zu ihm schrie hörete er's. | Köyhät syökööt ja tulkoot kylläisiksi, |
| Dich will ich preisen in der großen Gemeine; | Herraa etsivät ylistäkööt häntä! |
| ich will meine Gelübde bezahlen vor denen, die ihn fürchten. | Olkoon teillä voimaa ja rohkeutta iäti! |
| Die Elenden sollen essen, daß sie satt werden, | Muistakoot maan kansat tämän teon ja kääntykööt hänen puoleensa. |
| und die nach dem Herrn fragen, werden ihn preisen; | Kumartakoot häntä myös vieraat heimot, |
| euer Herz soll ewiglich leben. | sillä Herran on kuninkuus! |
| Es werde gedacht aller Welt Ende, daß sie sich zum Herrn bekehren, | Hänen valtansa alla ovat kaikki kansat. |
| und vor ihm anbeten alle Geschlechter der Heiden. | Vain häntä kumartakoot maan mahtavat, |
| Denn der Herr hat ein Reich, und er herrschet unter den Heiden. | hänen eteensä langetkoot |
| Alle Fetten auf Erden werden essen und anbeten; | kaikki, jotka maan tomuun vaipuvat. |
| vor ihm werden Kniee beugen | He eivät voi elossa pysyä, |
| alle, die im Staube liegen, und die, so kümmerlich leben. | mutta ne, jotka heidän jälkeensä tulevat, |
| Er wird einen Samen haben, der ihm dienet; | saavat palvella Herraa. |
| vom Herrn wird man verkündigen zu Kindeskind. | He kertovat hänestä lapsilleen, |
| Sie werden kommen und seine Gerechtigkeit | ja vastedes syntyvälle kansalle. |
| predigen dem Volk, das geboren wird, | He julistavat Herran hyvyyttä, |
| daß er's tut. | sillä hän on tämän tehnyt. |
