Lingua   

Кони привередливые

Vladimir Semënovič Vysotskij / Владимир Семёнович Высоцкий
Pagina della canzone con tutte le versioni


Traduzione finlandese 2 / Finnish translation 2 / Traduction...
PENSEÄT HEVOSETVAUHKOT HEVOSET
Jyrkänteellä, reunalla rotkon, partaalla kuilun
hevosia ruoskalla ruoskin, piiskaan, hoputan.
Loppuu multa ilma, juon tuulta, nielen usvaa,
nautin, koska tiedän, kohta kuolen, kohta kuolen.
Pitkin jyrkännettä, kuilun partaalla, aivan reunalla
minä piiskaan hevosiani, hoputan niitä.
On jotenkin vaikea hengittää - juon tuulta, nieleksin sumua -
turmionomaisessa kiihtymyksessä vaistoan: tuhoudun, tuhoudun!
Vähän hitaammin, pyydän, vähän hitaammin, hei!
Älkää totelko kieltä raippani mun!
Mutta miksi mulle sattui hevoset nää penseät?
Elää ja laulaa loppuun ehdi en.
Hiukan hitaammin hevoset, hiukan hitaammin!
Te ette mitenkään suostu tottelemaan piiskaa!
Minulle jotenkin sattuivat vauhkot hevoset,
en ehtinyt elää loppuun, enkä ehdi laulaa.
Näin juotan nää hevoset ja päätän tään säkeistön.
Ja reunalla tässä nyt mä vielä seison vähäsen.
Minä juotan hevoseni, minä laulan säkeen loppuun -
vaikkapa vain hetken vielä seison jyrkänteellä.
Minä kuolen, ja hirmumyrsky puhaltaa mut kämmeneltä,
ja aamulla täyttä laukkaa mut reessä näin vedetään.
Hevoset, yrittäkää kiirehtiä hitaammin!
Älkää totelko kieltä raippani mun!
Minä häviän - kuin haituvan kämmeneltä lakaisee minut rajumyrsky,
ja reki vetää laukassa minut aamuiseen lumeen.
Siirtykää hitaampaan askellukseen, oi hevoseni,
vaikka vain hetkeksi, mutta jatkakaa matkaa viimeiseen suojapaikkaan!
Mutta miksi mulle sattui hevoset nää penseät?
Elää ja laulaa loppuun ehdi en.
Hiukan hitaammin hevoset, hiukan hitaammin!
Ei teitä kukaan ruoski, eikä piiskaa.
Minulle jotenkin sattuivat vauhkot hevoset,
en ehtinyt elää loppuun, enkä ehdi laulaa.
Mä juotan nää hevoset ja päätän tään säkeistön.
Ja reunalla tässä nyt mä vielä seison vähäsen.
Minä juotan hevoseni, minä laulan säkeen loppuun -
vaikkapa vain hetken vielä seison jyrkänteellä.
Jumalan luo nyt me tullaan, täältä ei myöhästytä.
Mutta enkelitkö ne noin ilkein äänin meille laulaa?
Vai onko se aisakello käheä ja surunlyömä,
vai minäkö se huudan: »Älkää menkö niin kovaa!«
Me ehdimme - Jumalan luota vieraat eivät myöhästy.
Miksi tuolla enkelit laulavat niin vihaisella äänellä?
Onko tuo kello jämähtänyt kolisemaan jatkuvasti,
vai minäkö huudan hevosiani vetämään hitaammin rekeä?
Vähän, vähän hitaammin, pyydän, vähän hitaammin, hei!
Mä rukoilen: »Älkää sentään lentäkö!«
Mutta miksi juuri mulle sattui hevoset näin penseät?
Kun en ehdi elää loppuun, niin loppuun kai mä sentään edes laulaa saan.
Hiukan hitaammin hevoset, hiukan hitaammin!
Rukoilen teitä, laukatkaa, älkää lentäkö!
Minulle jotenkin sattuivat vauhkot hevoset,
en ehtinyt elää loppuun, enkä ehdi laulaa.
Mä juotan nää hevoset ja päätän tään säkeistön.
Ja reunalla tässä nyt mä vielä seison vähäsen.
Minä juotan hevoseni, minä laulan säkeen loppuun -
vaikkapa vain hetken vielä seison jyrkänteellä.


Pagina della canzone con tutte le versioni

Pagina principale CCG


hosted by inventati.org