Банька по-белому
Vladimir Semënovič Vysotskij / Владимир Семёнович Высоцкий| Versione in lingua careliana di Aleksandr Volkov | |
| TULIKUUMA SAUNA Tulikuumaksi saunan saat lämmittää päivänvaloa tarpeeksi koin, Kuuma löyly kun kiukaasta singahtaa sen poltteessa haastella voin. Ylälauteella istun mä nurkaissain, eikä maailman pahuutta näy Epäilykset mä häivytan mielestäin lisää löylyä vielä jos käy. Kipon kahvaa nyt rystyset puristaa, kuvat rinnassa taas sinertää. Henkilöpalvonta karvoissa rehottaa, on hiessä Stalinin paa. Tulikuumaksi saunan saat lämmittää päivänvaloa tarpeeksi koin, Kuuma löyly kun kiukaasta singahtaa sen poltteessa haastella voin. Metsän lailla myös uskomme kaadettiin, mietin löylyssä kun kumarrun, Rintaan vasempaan Stalin tatuoitiin, oikeaan taas Marinkani mun. Tulikuumaksi saunan saat lämmittää päivänvaloa tarpeeksi koin, Kuuma löyly kun kiukaasta singahtaa sen poltteessa haastella voin. Ehdin veljille huutaa mua auttakaa, aamuvarhain kun mut vangittiin. Ja kahden komean vartijan tolmesta minut Siperiaan kyyditettiin. Siellä soilla ja kuiluissa kaivosten, monen kohtalon näin päättyvän, Ja rintaamme kuvansa veistettiin, sydänlyönnit näin kuulisi hän. Tulikuumaksi saunan saat lämmittää päivänvaloa tarpeeksi koin, Kuuma löyly kun kiukaasta singahtaa sen poltteessa haastella voin. Vielä hetken mä hehkutan kiuasta, kuumeen kourissa mua paleltaa, Kylmät usvat nuo muistojen piilosta, kuumiin höyryihin vaihtua saa. Olin syytön armahdus myönnettiin, vaan mistä uuden elämän saan. koivuvihdalla hakkaan mä helvettiin, menneisyyttäni niin ankeaa !! | SAVUTOI KYLYINE Sinä lämmitä savuttah kylyine, Anna valgiedu ilmastu näin, Minuu juovuttua avvuttau löylyine, Kieldy piästellä vaikkahuospäi. Hyvä emändy, kylyine lämmitä, Nouzen lavvoil da hiilutan sie Joga kohtaizen korvendan, räkitän läres syväimen valehuot vien. Löylyy lykkäilen. huimavun huigiessah, Kauhu vilustu - jällel kai jiäy. Muston livutan vangičus aigoissah, Piirde sinistyy ryndähän piäl. Sinä lämmitä kylyine savuttah, Minä valgiedu ammui en näi. Anna juovuttau löylyine, avvuttau Kieldy piästeiiä vaikkahuos päi. Kuadui uskuo dai meččästy välimuan, Kylmi gor’astu dorogoin jiäh. Hurual puolel on proofili Stalinan, Oigiel - armahan Marinkan piä. Äijän aigastu ruajus ma huogavuin Neččih hajutoih uskondah näh! Minä vajehtin sambunuon nuodivon Omah tolkutoih elaigah täh. Sinä lämmitä savutoi kylyine - Minä valgiedu ammui en näi. Anna juovuttua avvuttau löylyine, Kieldy piästellä vaikkahuos päi. Odva mustoitan. huondeksel aigaizel Vellel kirrata ehtin: "Proššai!" Minuu nuorehkot milisien paidaizis Viedih Siberih Siberis päi. Suoloi kaivoimmo, halgaimmo louhiloi, Joimmo kyynäldy päiväl dai yöl, Lähäl syväindy pystimmö proofil’oi Anna nagöy, kui palammo myö. Sinä lämmitä savutoi kylyine - Minä valgiedu ilmua en näi Anna juovuttua avvuttau löylyine, Kieldy piästellä vaikkahuos päi. Oh! Jo säräittäy paginan vaigevus, Löyly karkotti mielizet piäs. Pagein pakkaizen udusiän valgevuos, Istun hiilavas čukkelis tiä. Mielet kerrytäh oččaizen kastajes: Minuu viärättäh kleimičči häi. Perran lujembah koivuizel vastaizel Pimien aigaizen perindöt kai. Sinä lämmitä savuttah kylyine, Anna valgiedu ilmastu näin, Minuu juovuttua avvuttau löylyine, Kieldy piästellä vaikkahuospäi. |
