Language   

La collina, o Dormono sulla collina

Fabrizio De André
Back to the song page with all the versions


Adattamento nel dialetto di Pergola (provincia di Pesaro, Alta...
HE NUKKUVAT KUMMUN ALLA

Minne meni Elmer,
joka kuoli kuumeeseen?
Missä on Herman, joka paloi kaivoksessa?
Missä ovat Bert ja Tom,
hän, joka menetti henkensä tappelussa
ja hän, joka oli jo kuollut päästessään vankilasta?
Ja entä Charlie, joka töitä tehdessään putosi
ja lensi sillalta, lensi sillalta katuun?

He nukkuvat, nukkuvat kummun alla,
he nukkuvat, nukkuvat kummun alla.

Missä ovat Ella ja Kate,
jotka molemmat kuolivat vahingossa,
toinen aborttiin ja toinen rakkauteen?
Ja Maggie, joka kuoli bordellissa
jouduttuaan raakalaisen käsittelyyn?
Ja Edith, jonka outo sairaus näännytti?
Ja Lizzie, joka kulki elämän perässä
kauas ja joka sai täältä palan maata,
kun hänet oli tuotu takaisin Englannista?

He nukkuvat, nukkuvat kummun alla,
he nukkuvat, nukkuvat kummun alla.

Missä ovat kenraalit,
joilla oli taistelujen jäljiltä rinnassaan
ristejä kuin hautausmaalla konsanaan?
Missä ovat sodan lapset,
jotka lähtivät taisteluun ihanteen,
valheen, sammuneen rakkauden vuoksi?
Heidän ruumiinsa lähetettiin kotiin
lippuihin käärittyinä, tiukasti,
jotta ne olisivat näyttäneet kokonaisilta.

He nukkuvat, nukkuvat kummun alla,
he nukkuvat, nukkuvat kummun alla.

Missä on viuluniekka Jones,
joka yhdeksästäkymmenestä ikävuodestaan yllättyneenä
olisi edelleen halunnut leikkiä elämällä?
Hän, joka antoi kasvonsa tuulelle
ja kurkkunsa viinille uhraamatta koskaan ajatustakaan
rahalle, rakkaudelle tai taivaalle?
Tuntuu kuin voisi vieläkin kuulla hänen
jankuttavan kaikesta siitä sonnasta,
jota hän sai niellä kulkiessaan kaduilla väärään aikaan,
kuin voisi vieläkin kuulla hänen
sanovan viinakauppiaalle:
»Ostaisitko itsellesi sitä, mitä myyt muille?
DORM’NO SU LA COLLINA

Do’ è ch’è gito Gusto
morto a trent’ anni de’ polmonite e do’ è Sesto
‘na vita in miniera
Do’ è ch’enno i Ripanti
Paolo e Giuànne del Peveriero
du’ che la caccia sapevan co’ era

Do’ è che sarà poi volato
Enzino l’impiegato
d’la covata era lu’ ‘l primo nato

Dorm’no, dorm’no su la collina
Dorm’no, dorm’no su la collina

Do’ è l’Elda e do’ è la Peppa
da i cori grossi comm’ du’ sporte
De troppo còre, me sa, ch’enno morte.
E l’Angelina, sempre su è giù dal Piano a l’ospedale spenta d’nverno da’ ‘n brutto male.

Do’ sarà adè la Gusta
che a scrive e legge m’avea ‘mparato
‘nte c’la casetta do’ anch’io so’ nato

Dorm’no, dorm’no su la collina
Dorm’no, dorm’no su la collina

Do’ è Tito del Serrone
che me l’arvedo a batte e méte
‘n bicchier de vino pe’ spegne la sete
E te, Peppino, do’ sei gito
coi sogni chiusi drent’ al cervello a settant’anni n’eterno monello

Questi ch’io li arpenso spesso
e non soltanto ‘l giorno dj Morti
vorrìa sape’ se davéro en’ risorti

Dorm’no, dorm’no su la collina
Dorm’no, dorm’no su la collina

Do’ è Italo “P’liccione”
Sparito, via, senza fa’ rumore
duro de pelle, tenero ‘l core
Lu’ che spaccava cerque, ‘mpastava malta e mai ‘n pensiero
a soldi, donne o al Dio del cielo

Me pare de sentillo ancora che m’arcontava de le fongate
de le bisbocce e de gran magnate

E po’ l’ultima volta
De fianco a lu’ davanti al foco
Che dice “D’tempo me n’armane poco”


Back to the song page with all the versions

Main Page

Note for non-Italian users: Sorry, though the interface of this website is translated into English, most commentaries and biographies are in Italian and/or in other languages like French, German, Spanish, Russian etc.




hosted by inventati.org