Dulce Et Decorum Est
Wilfred OwenTraduzione finlandese / Finnish translation / Traduction finnoise... | |
DULCE ET DECORUM EST | SULOISTA JA KUNNIAKASTA |
Piegati in due, come vecchi accattoni sotto sacchi, | Kaksin kerroin taipuneina kuin kerjäläiset ryysyissään, |
con le ginocchia che si toccavano, tossendo come streghe, bestemmiavamo nel fango, | kyyryssä, köhien kuin keuhkotautiset noita-akat, me rämmimme kiroten loassa, |
fin davanti ai bagliori spaventosi, dove ci voltavamo | ja käännettyämme selkämme valorakettien aavemaiselle loisteelle |
e cominciavamo a trascinarci verso il nostro lontano riposo. | aloimme laahustaa kohti kaukaista lepopaikkaamme. |
Uomini marciavano addormentati. Molti avevano perso i loro stivali | Miehet marssivat kuin unessa. Monet olivat menettäneet saappaansa, |
ma avanzavano con fatica, calzati di sangue. Tutti andavano avanti zoppi; tutti ciechi; | mutta marssivat eteenpäin hoiperrellen, verissään, rampoina, sokeina, |
ubriachi di fatica; sordi anche ai sibili | väsymyksestä juopuneina ja kuuroina jopa |
di granate stanche, distanziate, che cadevano dietro. | kaasuammusten vaimealla ulinalle takanaan. |
Gas! Gas! Veloci, ragazzi! – Un brancolare frenetico, | Kaasua! Kaasua! Nopeasti pojat! – Hapuilevat kädet yrittävät kuumeisesti |
mettendosi i goffi elmetti appena in tempo; | sovittaa kömpelön naamarin ajoissa kasvoille, |
ma qualcuno stava ancora gridando e inciampando, | mutta joku vielä huutaa määräyksiä ja kompastelee |
e dimenandosi come un uomo nel fuoco o nella calce… | ja rimpuilee kuin tulen saartamana tai mutaan juuttuneena. |
Pallido, attraverso i vetri appannati delle maschere e la torbida luce verde, | Hämärästi kuin himmeän lasiruudun ja paksun vihreän valon läpi, |
come sotto un mare verde, l’ho visto affogare. | kuin meren vihreiden aaltojen alla, näen hänen hukkuvan. |
In tutti i miei sogni, prima che la mia vista diventasse debole, | Kaikissa unissani ennen tuota toivotonta näkyä |
si precipita verso di me, barcollando, soffocando, annegando. | hän kurottautuu minua kohden henkeään haukkoen, voimiensa viime rippeillä. |
Se in qualche affannoso sogno anche tu potessi marciare | Jos jossain tukahdutetuissa unissasi uskot voivasi astella |
dietro al vagone in cui lo gettammo, | sen kärryn perässä, johon hänet viskasimme |
e guardare gli occhi bianchi contorcersi nel suo volto, | ja katsoa valkoisten silmien muljahtelua hänen kasvoillaan, |
il suo volto abbassato, come un diavolo stanco di peccare; | roikkuvilla kasvoilla, jotka olivat kuin synnistä sairaalla pirulla, |
se tu potessi sentire, ad ogni sobbalzo, il sangue | kuulla jokaisella kärryn heilahduksella verensekaisen vaahdon |
che arriva come un gargarismo dai polmoni rosi dal gas, | pursuavan hänen rikkinäisistä keuhkoistaan |
ripugnante come un cancro, amaro come il bolo | karvaana kuin märe lehmän mahasta, |
di spregevoli, incurabili piaghe su lingue innocenti, – | kuin märkä syyttömien kielten parantumattomista haavoista, - |
amica mia (*), tu non diresti con tale profondo entusiasmo | silloin, ystäväni, kertoisit tuskin innosta väristen |
ai figli desiderosi di una qualche disperata gloria, | lapsille, jotka janoavat kuulla jostain olemattomasta kunniasta, |
la vecchia Bugia: Dulce et decorum est | samaa vanhaa valhetta: Suloista ja kunniakasta on |
pro patria mori. | kuolla isänmaan puolesta. |
(*) Visto che la poesia, almeno nella sua prima stesura, era espressamente dedicata alla scrittrice fanatica militarista Jessie Pope, mi son permesso di cambiare “amico mio” in “amica mia”. |