Language   

The Green Fields Of France (No Man's Land)

Eric Bogle
Back to the song page with all the versions


"Willie McBride's Reply" - A parody of "The Green Fields of France"...
RANSKAN VIHREÄT KUNNAAT

Mitä kuuluu, sotamies William McBride?
Sopiiko, että istun tässä hautasi äärellä
ja lepään hetken kesän lämpimässä auringossa?
Olen aivan uuvuksissa taivallettuani koko päivän.
Näen hautakivestäsi, että olit vain yhdeksäntoista,
kun liityit kaatuneitten kunniakkaaseen joukkoon 1916.
Toivon, että kuolit nopeasti ja että sinun ei tarvinnut kärsiä.
Vai oliko kuolemasi hidas ja tuskallinen, William McBride?

Löivätkö rummut hitaasti tahtia?
Soivatko säkkipillit surun säveliä?
Kaikuivatko kunnialaukaukset, kun sinut laskettiin maahan?
Soittivatko vasket Viimeistä vartiovuoroa? 1
Tai säkkipillit Metsän kukkia? 2

Jäikö sinulta vaimoa tai mielitiettyä?
Jonkin uskollisen sydämen kätköissä muistosi elää.
Ja vaikka kuolit jo vuonna 1916,
tuossa uskollisessa sydämessä olet edelleen yhdeksäntoista.
Vai oletko vain muukalainen vailla nimeä,
ikuisesti lasin alle suljettu
vanha, risainen, laikukas valokuva
kellastumassa nahkakehyksessään?

Löivätkö rummut hitaasti tahtia?
Soivatko säkkipillit surun säveliä?
Kaikuivatko kunnialaukaukset, kun sinut laskettiin maahan?
Soittivatko vasket Viimeistä vartiovuoroa?
Tai säkkipillit Metsän kukkia?

Aurinko luo valoaan näille Ranskan vihreille kunnaille,
ja lämmin tuulenvire saa punaiset unikot tanssimaan.
Juoksuhaudat ovat kadonneet mulloksen alle,
poissa ovat kaasupilvet, piikkilangat ja aseiden jylinä.
Mutta tämä hautausmaa on vieläkin ei-kenenkään-maata,
missä lukemattomat valkoiset ristit todistavat ääneti
ihmisten sokeasta piittaamattomuudesta toisiaan kohtaan
ja kokonaisesta sukupolvesta, joka lepää täällä teurastettuna.

Löivätkö rummut hitaasti?
Soivatko säkkipillit surun säveliä?
Kaikuivatko kunnialaukaukset, kun sinut laskettiin maahan?
Soittivatko vasket Viimeistä vartiovuoroa?
Tai säkkipillit Metsän kukkia?

Ja nyt voin vain ihmetellä, Willie McBride,
tiesivätkö kaikki tänne haudatut, miksi he kuolivat.
Uskoitko todella, kun sinulle kerrottiin syy?
Uskoitko todella, että se sota lopettaisi kaikki sodat?
Mutta kärsimys, suru, kunnia, häpeä –
tappaminen, kuoleminen – kaikki se oli turhaa.
Sillä, Willie McBride, se on kaikki tapahtunut yhä uudelleen,
ja uudelleen, ja uudelleen, ja uudelleen, ja uudelleen.

Löivätkö rummut hitaasti?
Soivatko säkkipillit surun säveliä?
Kaikuivatko kunnialaukaukset, kun sinut laskettiin maahan?
Soittivatko vasket Viimeistä vartiovuoroa?
Tai säkkipillit Metsän kukkia?


1 Viittaa Britannian armeijan fanfaariin nimeltä The Last Post, jota Kansanyhteisön maissa soitetaan sotilashautajaisissa ja sodassa kaatuneiden muistotilaisuuksissa.

2 Viittaa vanhaan skotlantilaiseen kansansävelmään nimeltä The Flowers of the Forest, jota soitetaan tavallisesti säkkipilleillä ja jonka lauluversiossa muistellaan skottiarmeijan Floddenin taistelussa vuonna 1513 englantilaisille kärsimää tappiota.
WILLIE McBRIDE'S REPLY

My dear friend Eric, this is Willie McBride,
Today I speak to you across the divide
Of years and of distance, of life and of death,
Please let me speak freely with my silent breath.
You might think me crazy, you might think me daft,
I could have stayed back in Erin, where there wasn't a draft,
But my parents they raised me to tell right from wrong,
So today I shall answer what you asked in your song.

CHORUS:
Yes, they beat the drum slowly, they played the pipes lowly,
And the rifles fired o'er me as they lowered me down,
The band played "The Last Post" in chorus,
And the pipes played "The Flowers of the Forest."

Ask the people of Belgium or Alsace-Lorraine,
If my life was wasted, if I died in vain.
I think they will tell you when all's said and done,
They welcomed this boy with his tin hat and gun.
And call it ironic that I was cut down,
While in Dublin my kinfolk were fighting the Crown.
But in Dublin or Flanders the cause was the same:
To resist the oppressor, whatever his name.

CHORUS

It wasn't for King or for England I died,
It wasn't for glory or the Empire's pride.
The reason I went was both simple and clear:
To stand up for freedom did I volunteer.
It's easy for you to look back and sigh,
And pity the youth of those days long gone by,
For us who were there, we knew why we died,
And I'd do it again, says Willie McBride.

CHORUS



Back to the song page with all the versions

Main Page

Note for non-Italian users: Sorry, though the interface of this website is translated into English, most commentaries and biographies are in Italian and/or in other languages like French, German, Spanish, Russian etc.




hosted by inventati.org