Он не вернулся из боя
Vladimir Semënovič Vysotskij / Владимир Семёнович Высоцкий| Versione finlandese di Turkka Mali (1988) | |
| HÄN EI PALANNUT TAISTELUSTA Kaikki muuttunut on vaikka on ennallaan: metsän vihreä, maan multa musta, sini taivaan ja heijastus järvestä sen. Yksi palannut ei taistelusta. Kaikki muuttunut on, vaikka on ennallaan: yksi palannut ei taistelusta. Nyt ei selviä, kumpiko oikeassa oli, kun olimme eri mieltä. Häntä kaipaankin oikeastaan vasta nyt, kun hän ei tule takaisin sieltä. Häntä kaipaankin oikeastaan vasta nyt, kun hän ei palannut taistelusta. Oli hiljaa, kun ois' pitänyt puhua, lauloi väärin ja väärässä kohtaa. Eikä aamuisin antanut mun nukkua. Nyt hän ei tule takaisin koskaan. On kuin tuuli ois' nuotion sammuttanut, kun hän ei palannut taistelusta. Tänään kevät on kahleista murtautunut. Mistähän mä sen idean sainkaan: »Tule sätkälle!« huusin. Ei vastausta. Hänhän ei tule takaisin lainkaan. Huomaamattani huusin. Ei vastausta. Hänhän ei palannut taistelusta. Tilaa korsussa hyvinkin riittänyt ois molemmille, ja yhteistä aikaa. Nyt vain äkkiä tunne on merkillinen: minähän se en palannut lainkaan. Nyt vain äkkiä tunne on merkillinen: minä en palannut taistelusta. | HÄN PALANNUT EI TAISTELUSTA Niin muuttumaton, tää koko maailma on Sama taivas tuo sinisen musta. Sama ilma ja metsä ja virtaava vuo, Hän palannut ei taistelusta. Sen ymmärrän nyt, hän on pois lähtenyt Sydän täynnä on kaipausta. Ilman unta ja rauhaa oon yön kävellyt, Vaan palaa ei hän taistelusta. Niin nauroin mä vain, kun laulelmiain Hän hyräili vierestä nuotin. Kuinka kaipasi aina mun suudelmiain, Kuinka onneemme ikuiseen luotin. Meidän keskustelut, ne on päättyneet mut Sydän kantaa muistoa susta. Kuin nuotion tuuli ois sammuttanut Et palannutkaan taistelusta. Kevät tulvahti kuin, vanki unohdetuin Ois huutanut vapautusta. Mutta hiljaisuus vain, sen lauseeksi puin Hän palannut ei taistelusta. Mutta pulaan en jää, vaikka yö piirittää Mua vartioi kuolleitten luutkin. Metsään heijastuu taivasta sinertävää Ruoho laineina, siniset puutkin. Niin muuttumaton, tää koko maailma on Sama taivas tuo sinisen musta. Hän palasi jo - nyt ymmärrän sen: Minä palannut en taistelusta´. |
