Dalton Trumbo: Johnny Got His Gun / E Johnny prese il fucile. Page 250 / Pagina 250.

LA CCG NUMERO 10000 / AWS NUMBER 10000 - 6 dicembre 2009 - December 6, 2009

Originale Il testo in italiano	Il testo in finlandese
...E improvvisamente capì. Ebbe una visione di se stesso come un nuovo tipo di cristo che porta dentro di se tutti i germi di un ordine nuovo delle cose. Era il nuovo messia dei campi di battaglia che diceva alla gente cosi come io sono sarete anche voi. Perché lui aveva visto il futuro l'aveva provato e adesso lo stava vivendo. Aveva visto gli aeroplani volare nel cielo aveva visto i cieli del futuro neri di aeroplani e ora vedeva tutto l'orrore che stava al di sotto. Vedeva un mondo di innamorati divisi per sempre di sogni mai consumati di progetti mai realizzati. Vedeva un mondo di padri morti e di fratelli storpi e di figli impazziti e urlanti. Vedeva un mondo di madri senza braccia che si stringevano al petto bambini senza testa cercando di urlare il loro dolore con gole incancrenite dal gas. Vedeva citta affamate nere fredde e immobili e in questo terribile mondo le uniche cose che potevano muoversi o fare un suono erano gli aeroplani che annerivano il cielo e lontano all'orizzonte il tuono dei cannoni e il fungo di fumo che si leva dalla sterile terra torturata quando esplode una bomba.	Ja yhtäkkiä hän sai näyn. Hän näki itsensä uutena Kristuksena, miehenä, joka kantaa sisällään uuden järjestyksen siemeniä. Hän oli taistelukenttien uusi Messias, joka sanoi ihmisille: niin kuin minä olen, olkaa tekin. Sillä hän oli nähnyt tulevaisuuden, maistanut sitä ja eli sitä. Hän oli nähnyt lentokoneiden lentävän taivaalla, nähnyt tulevaisuuden taivaan, joka oli täynnä niitä, mustanaan niistä, ja nyt hän näki kauhun alhaalla maan pinnalla. Hän näki maailman, jossa rakastavaiset oli iäksi erotettu toisistaan ja jossa unelmat ja suunnitelmat eivät milloinkaan toteutuneet. Hän näki kuolleiden isien, rampautuneiden veljien ja mielipuolisina huutavien poikien maailman. Hän näki maailman, jossa kädettömät äidit yrittivät puristaa päättömät lapsensa rinnoilleen ja huutaa ulos tuskansa myrkkykaasujen runtelemista kurkuistaan. Hän näki nälkiintyneet kaupungit mustina, kylminä ja liikkumattomina, ja ainoa liike, ainoa ääni koko tuossa kuolleessa kauhun maailmassa olivat lentokoneet, joita taivas oli mustanaan, ja suurten tykkien jyly kaukana horisontissa ja pöllähdykset, joita niiden ammukset nostattivat osuessaan autioon kiusattuun maahan.
Era così l'aveva capito ormai c'era arrivato lui aveva confidato il suo segreto e quelli rifiutandolo gli avevano rivelato il loro. Lui era il futuro l'immagine perfetta del futuro e avevano paura che qualcuno vedendolo scoprisse questo futuro. Avevano gia cominciato a guardare davanti a sè a prospettarsi gli anni a venire e sapevano che presto ci sarebbe stata un'altra guerra. Per fare la guerra avevano bisogno di uomini e se gli uomini conoscono il futuro non vogliono più combattere.	Näin se oli, ja hän oli ymmärtänyt sen ja nyt hän oli kertonut heille salaisuutensa ja kieltämällä hänet he olivat kertoneet hänelle omansa.
Cosi mascheravano il futuro, lo avevano fatto diventare un tranquillo e dolce segreto. Sapevano che se la povera gente tutti i piccoli uomini avessero letto nel futuro avrebbero cominciato a fare domande. Avrebbero fatto delle domande e avrebbero trovato le risposte e avrebbero detto a quelli che li volevano far combattere: voi siete degli ipocriti dei ladri e dei figli di puttana e noi non combatteremo noi non moriremo noi continueremo a vivere siamo noi il mondo siamo noi il futuro e non vi permetteremo di mandarci al macello qualunque cosa diciate qualunque discorso facciate qualunque slogan inventiate. Ricordatevelo bene siamo noi noi noi siamo il mondo siamo noi che lo facciamo andare avanti siamo noi che facciamo il pane e i vestiti e i cannoni siamo noi le ruote del carro e il carro stesso e senza di noi sareste nudi come vermi e noi non moriremo.	Hän oli tulevaisuus, hän oli täydellinen kuva tulevaisuudesta, ja heitä pelotti antaa kenenkään nähdä, millainen tulevaisuus oli. He tähyilivät jo tulevaisuuteen saadakseen siitä kuvan ja jossain siellä he näkivät sodan. Sen sodan käymiseen tarvittaisiin miehiä, ja jos miehet näkisivät tulevaisuuden he eivät suostuisi taistelemaan. Niinpä he naamioivat tulevaisuuden, tekivät siitä pehmeän, hiljaisen, tappavan salaisuuden. He tiesivät, että jos kaikki pienet ihmiset näkisivät tulevaisuuden, he alkaisivat esittää kysymyksiä. He esittäisivät kysymyksiä ja löytäisivät niihin vastauksia, ja niille, jotka haluaisivat heidän taistelevan, he sanoisivat: senkin valehtelevat paskiaiset, me emme taistele, me emme aio kuolla, me aiomme elää, me olemme maailma, me olemme tulevaisuus emmekä me anna teidän teurastaa itseämme mitä ikinä sanottekin, millaisia puheita pidättekin ja millaisia iskulauseita kirjoitattekin. Painakaa mieleenne, että me, me, me olemme maailma, me olemme niitä, jotka panevat sen pyörimään, me teemme leipää, vaatteita ja aseita, me olemme pyörän napa ja sen puolat ja pyörä itse, ilman meitä te olisitte pelkkiä nälkäisiä maan matoja emmekä me aio kuolla. Me olemme kuolemattomia, me olemme elämän lähde, me olemme alhaisia, halveksittavia, rumia ihmisiä, me olemme suuria, ihmeellisiä, kauniita maan ihmisiä ja me olemme lopen kyllästyneitä siihen, lopen uupuneita, olemme saaneet siitä iäti tarpeeksemme, sillä me olemme eläviä emmekä aio antaa tuhota itseämme.
Noi siamo immortali noi siamo la fonte della vita noi siamo la spregevole brutta povera gente noi siamo i grandi meravigliosi fantastici abitatori di questo mondo e noi ne abbiamo abbastanza non ce la facciamo più noi abbiamo chiuso con questa storia per tutti i secoli futuri perché noi siamo il presente vivo e non ci lasceremo distruggere. Se voi fate una guerra se ci sono cannoni da puntare se ci sono pallottole da sparare se ci sono uomini da uccidere non saremo noi quegli uomini. Non saremo noi quegli uomini noi che coltiviamo il grano e lo trasformiamo in cibo che facciamo i vestiti e la carta e le case e le tegole che costruiamo le dighe e le centrali elettriche e stendiamo i lunghi frementi fili dell'alta tensione noi che dal petrolio grezzo caviamo una dozzina di prodotti che facciamo le lampadine e le macchine da cucire e i badili e le automobili e gli aeroplani e i carri armati e i cannoni oh no non saremo noi quelli che moriranno. Sarete voi.	Jos aiotte sotia ja jos teillä on aseita joilla tähdätä ja luoteja joita ampua ja jos tarkoituksena on tappaa ihmisiä, me emme ole niitä ihmisiä. Me jotka kasvatamme viljan ja muutamme sen ruuaksi, me jotka teemme vaatteita ja paperia ja seinälaattoja, me jotka rakennamme patoja ja voimalaitoksia ja korkeajännitelinjoja joiden johdoissa tuuli valittaa, me jotka pilkomme raakaöljyn kymmeneen osaan, me jotka teemme lamppuja ja ompelukoneita ja lapioita ja autoja ja lentokoneita ja tankkeja ja aseita, me emme ole niitä ihmisiä jotka tapetaan. Ei, me emme ole niitä jotka kuolevat. Te olette.
Sarete voi voi che ci spingete al combattimento voi che ci istigate gli uni contro gli altri che vorreste che un ciabattino uccidesse un altro ciabattino che un uomo che lavora uccidesse un altro uomo che lavora voi che vorreste che un essere umano desideroso solo di vivere la sua vita uccidesse un altro essere umano desideroso solo di vivere la sua vita. Ricordatevelo. Ricordatevelo bene voi che progettate un'altra guerra. Ricordatevelo bene voi patrioti voi uomini d'onore voi seminatori di odio voi inventori di slogan. Ricordatevi questo giacché nella vostra vita non vi ricordate mai di niente.	Te olette niitä jotka kuolevat, te, jotka yllytätte meitä taistelemaan, suutarin tappamaan toisen suutarin, työmiehen tappamaan toisen työmiehen, ihmisen joka haluaa vain elää tappamaan toisen ihmisen joka haluaa vain elää. Painakaa tämä mieleenne. Painakaa tämä visusti mieleenne te jotka suunnittelette sotaa. Älkää unohtako tätä te isänmaanystävät, sotakiihkoilijat, vihanlietsojat ja iskulauseiden tekijät. Pitäkää tämä mielessänne niin että se ei koskaan sieltä katoa.
Noi siamo uomini di pace siamo uomini che lavorano e che non vogliono litigare. Ma se voi distruggete la nostra pace se ci strappate dal nostro lavoro se tentate di metterci gli uni contro gli altri sapremo cosa fare. Se ci direte di salvare la democrazia nel mondo vi prenderemo in parola e per dio e per la madonna lo faremo. Li useremo quei fucili che volete costringerci a usare li useremo per difendere la nostra vita e ciò che minaccia la nostra vita non sta dall'altra parte della terra di nessuno una linea segnata senza il nostro consenso ma sta qui al di qua dei nostri confini e ormai l'abbiamo visto e lo sappiamo.	Me olemme rauhaa rakastavia työtätekeviä ihmisiä, jotka emme halua riitaa. Mutta jos te tuhoatte meidän rauhamme, viette työmme tai yritätte usuttaa meitä toisiamme vastaan, me tiedämme mitä tehdä. Jos te käskette meitä tekemään maailman turvalliseksi demokratian nimissä, me otamme teidät vakavasti ja vannomme jumalan ja Kristuksen kautta tekevämme niin. Silloin me olemme valmiit tarttumaan aseisiin, jotka te olette käsiimme panneet, ja käyttämään niitä puolustaaksemme omaa elämäämme, johon kohdistuva uhka ei tule toiselta puolen sitä ei-kenenkään-maata, joka on syntynyt ilman meidän suostumustamme, vaan se uhka vaanii omien rajojemme sisäpuolella, tässä ja nyt, sillä me olemme sen nähneet ja tunnistaneet.
Dateci un fucile e noi sapremo cosa farne. Dateci degli slogan e noi li trasformeremo in realtà. Cantate gli inni di guerra e noi li continueremo là dove voi li avete smessi. Non uno non due non diecimila non un milione non dieci milioni non cento milioni ma un miliardo due miliardi saremo noi la popolazione della terra avremo gli slogan avremo gli inni avremo i fucili e sapremo cosa farne e continueremo a vivere. Cercate di non sbagliarvi su questo punto noi continueremo a vivere. Saremo vivi e cammineremo e parleremo e mangeremo e canteremo e rideremo e sentiremo e ameremo e partoriremo i nostri figli nella tranquillità nella sicurezza nella dignità della pace. Voi progettate pure le guerre voi padroni di uomini progettate le guerre e puntate il dito e noi punteremo i fucili.	Pankaa käsiimme aseet, ja me käytämme niitä. Antakaa meille iskulauseita, ja me muutamme ne lihaksi. Laulakaa sotalauluja, ja me jatkamme siitä mihin te lopetatte. Ei yksi, ei kymmenen, ei kymmenen tuhatta, ei miljoona, ei kymmenen miljoonaa, ei sata miljoonaa vaan miljardi, kaksi miljardia kaikista meistä maan kansalaisista on valmis hyväksymään iskulauseet, sotalaulut ja aseet ja käyttämään aseita ja jäämään henkiin. Ja me aiomme jäädä henkiin, sen saatte uskoa. Me aiomme elää, kävellä, puhua, syödä, laulaa, nauraa, tuntea, rakastaa ja saada lapsia maailmassa, jossa vallitsevat sopusointu, turvallisuus, hyvä tahto ja rauha. Suunnitelkaa te sotia, te ihmisten käskijät, suunnitelkaa sotia ja näyttäkää tietä, ja me suuntaamme aseet sinne minne ne pitää suunnata.