Johnny I Hardly Knew Ye

Originale

Versione finlandese / Finnish version / Suomenkielinen versio:...

JOHNNY I HARDLY KNEW YE While goin' the road to sweet Athy, hurroo, hurroo While goin' the road to sweet Athy, hurroo, hurroo While goin' the road to sweet Athy, A stick in me hand and a drop in me eye, A doleful damsel I heard cry, Johnny I hardly knew ye. With your guns and drums and drums and guns, hurroo, hurroo With your guns and drums and drums and guns, hurroo, hurroo With your guns and drums and drums and guns, The enemy nearly slew ye Oh my darling dear, Ye look so queer Johnny I hardly knew ye. Where are the eyes that were so mild, hurroo, hurroo Where are the eyes that were so mild, hurroo, hurroo Where are the eyes that were so mild, When my heart you so beguiled Why did ye sci-daddle from me and the child Oh Johnny, I hardly knew ye Where are the legs with which you run, hurroo, hurroo Where are the legs with which you run, hurroo, hurroo Where are the legs with which you run, When first you went to carry a gun Indeed your dancing days are done Oh Johnny, I hardly knew ye Ye haven't an arm, ye haven't a leg, hurroo, hurroo Ye haven't an arm, ye haven't a leg, hurroo, hurroo Ye haven't an arm, ye haven't a leg, Ye're an armless, boneless, chickenless egg Ye'll have to put with a bowl out to beg Oh Johnny I hardly knew ye I'm happy for to see ye home, hurroo, hurroo I'm happy for to see ye home, hurroo, hurroo I'm happy for to see ye home, All from the island of Ceylon; So low in the flesh, so high in the bone Oh Johnny I hardly knew ye The enemy never slew ye Oh, my darling dear you look so queer

YSTÄVÄNI JOHNNY On pommikoneen varjot yllä peltojen, voit pelokkaina nähdä kasvot ihmisten. Nuo koneet tuovat kuolemaa, taas tuskissansa huutaa maa. Oi, Johnny, miksi sinut kerran tunsinkaan. On mielessäsi aika menneen nuoruuden, vaan, ystäväni, tänään sua tunne en. Mä tiedän Johnnyn muuttuneen, kun pelko tarttuu ihmiseen on koneen siipiin tullut hohde julmuuden. Et tunne ihmistä, ken maassa silpoutuu, kun aivoos kuva sankarista muodostuu. Tää sota ei lie sotas sun, sen otat lailla seikkailun. Ei pommis' puolusta, vaan repii sorretun. On koneessasi kuva lastes' leikkiväin, kun napalmpommit kylät kohtaa räjähtäin. Ne tuskaa kylvää, muista et, kun vaimos' kuvaa suutelet myös maassa joku suutelee lastaan kuolevaa. Kun lennoltasi palaat, kerrot nauraen, sä kuinka lastin kylvit sekaan keltaisten. Ei tuska parakkiisi käy, ei lapsi rampa vastaas käy, vaan mitalin saat johtajaltas' kauniin, kiiltävän. Et muista, että tuhonnut oot nuoren elämän.