Lingua   

Masters Of War

Bob Dylan
Pagina della canzone con tutte le versioni


FINLANDESE / FINNISH [2] - Paleface (Karri Miettinen)
SODAN TAKAPIRUT

Kuulkaa, te sodan takapirut,
te, jotka teette kaikki aseet,
kuolemaa kylvävät koneet,
te, jotka teette suuret pommit,
piileksitte seinien takana
ja työpöytienne takana,
haluan vain teidän tietävän,
että näen naamioittenne taa.

Te, jotka aina olette vain
rakentaneet tuhotaksenne,
te leikitte maailmallani
kuin se olisi teidän pikku lelunne.
Te panette aseen käteeni
ja piiloudutte katseeltani,
käännätte selkänne ja juoksette,
kun luodit kiitävät ilmassa.

Kuin Juudas konsanaan
te valehtelette ja petätte.
Te haluatte minun uskovan,
että maailmansodan voi voittaa.
Mutta minä näen silmienne lävitse
ja näen aivojenne lävitse
niin kuin näen sen veden lävitse,
joka virtaa ojassani.

Te panette aseisiin liipaisimen,
jotta muut voisivat ne laukaista,
ja sitten te jäätte katsomaan,
kuinka kuolleitten määrä kasvaa.
Te piiloudutte kartanoihinne,
kun nuorukaisten veri
virtaa heidän ruumiistaan
ja hautautuu mutaan.

Teidän työtänne on pahin pelko,
minkä ihminen voi kokea,
pelko synnyttää lapsia
tähän maailmaan.
Uhkaamalla lastani,
syntymätöntä ja nimetöntä,
ette ole sen veren arvoisia,
joka virtaa suonissanne.

Kuka minä olen puhumaan,
vaikka ei ole minun vuoroni?
Sanokaa vain minua nuoreksi
ja sanokaa oppimattomaksi,
mutta yhden asian minä tiedän,
vaikka olen teitä nuorempi:
Edes Jeesus ei koskaan antaisi
anteeksi sitä, mitä te teette.

Kysynpä teiltä yhden kysymyksen:
Onko teidän rahanne niin hyvää,
että sillä voi ostaa anteeksiannon?
Uskotteko, että se riittää siihen?
Minä luulen, että te saatte huomata,
kun kuolema kolkuttaa ovellenne,
että kaikista rahoistanne huolimatta
ette pysty ostamaan takaisin sieluanne.

Ja minä toivon, että te kuolette,
ja että kohtaatte kuolemanne pian.
Olen kulkeva ruumissaatossanne
iltapäivän kalvakkaassa valossa
ja katsova, kuinka teidät
lasketaan maan poveen
ja seisova haudallanne, kunnes olen varma,
että kuolema on teidät korjannut.
KUOLEMAN KAUPPIAAT

Kuoleman kauppiaat tilaa aseitaan,
ydinohjuksiaan, rakentaa pommejaan.
Voitte piiloutua työpöytien taa,
mutta mikään ei totuutta voi piilottaa.
Te ette edistä mitään, myytte vain kuolemaa.
Teille maailma on pelkkää markkinaa.
Meille annatte aseen ja häivytte taas
ja te juoksette pakoon, kun alkaa sataa.

Se on petturin tie, Juudaan suudelma,
sillä sodissa ei tunneta voittajaa.
Näen lävitsenne, tunnen logiikkanne,
luen avointa kirjaa nyt silmistänne.
Ja te viritätte aseet, niiden liipaisimet,
sitten laskette laitaan, kun me tuuperrumme.
Piileskelette kartanoissanne,
kun etulinjassa mutaan me hautaudumme.

Loitte pahimman pelon, jonka voi muodostaa.
Kuka synnyttäis' lapsen tällaiseen maailmaan?
Kun te uhkailette jälkipolviamme,
ette ansaitse verta, jonka vuodatamme.
Mutta kuka mä oon mitään sanomaan,
nuori, kokematon, teille huomauttamaan?
Mutta yksi on varmaa, uskokaa pois:
Teille anteeksi antaa ei Jesuskaan vois'.

Mutta paljonko fyrkkaa siihen tarvitaan,
että saisitte synnit nuo taas sovittaa?
Kai te opitte vielä, saatte pian oivaltaa,
ettei miljoonillanne saa taivaspaikkaa.
Tulkoon loppunne pian. Seuraan saattueessa
teidän arkkunne matkaa aamun kalpeudessa.
Ja kun ruumiinne viimein kuoppaan lasketaan,
niin me kokoonnumme haudoillenne tanssimaan.


Pagina della canzone con tutte le versioni

Pagina principale CCG


hosted by inventati.org