Hiroshima
Björn Afzelius| Versione inglese di Ceil Herman | |
| HIROSHIMA Kahdesti kuoleman lintu nousi yöhön. Kahdesti se lensi kohti nukkuvaa kaupunkia. Ja uumenissaan sillä oli aurinko. Kahdesti se kuoleman lintu lensi yöhön. Kahdesti näimme auringon syöksyvän maahan. Kahdesti syttyi koko luomakunnan valo. Aurinko oli niin lämmin ja sen valo niin kirkas. Kahdesti aurinko poltti maan poroksi. Yhä vielä ihmiset kirkuvat unissaan. Yhä vielä naiset synnyttävät ruumiita. Yhä vielä virtaa myrkky veressä. Yhä vielä kuolema korjaa syntymättömiä. Moniko lintu nyt lentää maan yllä? Montako aurinkoa niillä on uumenissaan? Minuako kohti ne lentävät? Minuako ne tähtäävät? Moniko lintu leijailee maan yllä? Kauhu pitää Eurooppaa otteessaan. Kauhu varjostaa pian myös minua. Kauhu saa ystäväni murtumaan. Kauhu lamauttaa pian myös minut. Elämä lipuu käsistämme. Elämä ei pian enää koske meitä. Elämä menettää vähitellen merkityksensä. Elämä on pian kuin savu, joka haihtuu ilmaan. Oikeutta voi pian enää toivoa. Oikeuteen voi pian enää uskoa. Toivoa edes jonkinlaista malttia. Uskoa, että maailmalla on vielä mahdollisuus. Mutta kuka minä olen tulemaan vierelle? Kuka minä olen sulkemaan silmäni taistelulta? Kuka minä olen jättämään tulevaisuuden niille, jotka vain pyrkivät kulkemaan taaksepäin? Kuka minä olen pettämään ystävät? Kuka minä olen vääntelemään käsiäni? Kuka minä olen paljastamaan niille kaulani ja antamaan niiden purra, kunnes henki ei enää kulje? Olen tässä, sillä minähän näen lapseni. He ovat tässä ja luottavat isäänsä. Olen tässä ja nyt, nyt on minun aikani, aika rakentaa heidän tulevaisuutensa. Vielä olen vahva! Vielä olen keskellä elämän virtaa! Vielä on niitä, joita rakastan! Heidän puolestaan minä taistelen elämäni loppuun! | Two times the bird of death lifted in the night. Two times it flew towards a sleeping city. And in its claws it had a sun. Two times the bird flew out in the night. Two times we saw The Sun plunge to the ground. Two times the creation's light was lit. The Sun was so warm, the light was so strong; Two times The Sun burnt through The Earth. Still people scream in their sleep. Still women give birth to corpses. Still poison lives in the blood. Still unborn life is harvested. How many birds now fly over The Earth? How many suns do they carry in their claws? Are they flying towards me? Do they aim towards me? How many birds are hovering over The Earth? Terror hugs all Europe. Terror soon also shadows you. Terror breaks down my friends. Terror soon also paralyzes me. Life glides out of our hands. Life soon doesn't affect us. Life slowly loses its meaning. Life is increasingly like a torch. Justice is soon to only hope. Justice is soon to only believe. Hope for some form of reflection. Belief in a possibility for our earth. But who am I to sit down besides me? Who am I who closes my eyes for a battle? Who am I to transfer freedom to those who only aim backwards? Who am I to deceive friends? Who am I to wring my hands? Who am I to show them my throat and ask them to bite until I lose my breath? I am here, I see my children. They are here, they trust their father. I am now, it is my time, it is now I who must build their future. I am still strong! I am still in the middle of my life! Those I love are still here! I will fight for them as long as I am alive! |
