L'Internationale
Eugène PottierFRISONE OCCIDENTALE [1] / WEST FRISIAN [1] | |
KANSAINVÄLINEN INTERNATIONALE Työn orjat, sorron yöstä nouskaa, maan ääriin kuuluu kutsumus. Nyt ryskyin murtuu pakkovalta, tää on viime ponnistus. Pohja vanhan järjestyksen horjuu. Orjajoukko, taistohon! Alas lyökää koko vanha maailma, ja valta teidän silloin on. Tää on viimeinen taisto, rintamaamme yhtykää, niin huomispäivänä kansat on veljet keskenään. Tää on viimeinen taisto, rintamaamme yhtykää, niin huomispäivänä kansat on veljet keskenään. Ei muuta johtajaa, ei luojaa kuin kansa kaikkivaltias. Se yhteisonnen säätää, suojaa, se on turva tarmokas. Eestä leivän, hengen, kunniamme yössä sorron, turmion, kukin painakaamme palkeitamme, kun käymme työhön, taistohon. Tää on viimeinen taisto, rintamaamme yhtykää, niin huomispäivänä kansat on veljet keskenään. Tää on viimeinen taisto, rintamaamme yhtykää, niin huomispäivänä kansat on veljet keskenään. Lait pettää, hallitukset sortaa, verot köyhälistön verta juo ja köyhän ihmisoikeuskin ompi tyhjä lause tuo. Pois jo kansat holhouksen alta. Veljeyden sääntö on: kellä velvoitusta, sillä valtaa ja oikeutta olkohon. Tää on viimeinen taisto, rintamaamme yhtykää, niin huomispäivänä kansat on veljet keskenään. Tää on viimeinen taisto, rintamaamme yhtykää, niin huomispäivänä kansat on veljet keskenään. On kurjan kurjat kunniassaan raharuhtinaat nuo röyhkeät. Ei koskaan tee ne itse työtä, vaan ne työtä ryöstävät. Varat kansan hankkimat on menneet kaikki konnain kukkaroon. Pois kansa velkansa jo vaatii, nyt ryöstösaalis tuotakoon. Tää on viimeinen taisto, rintamaamme yhtykää, niin huomispäivänä kansat on veljet keskenään. Tää on viimeinen taisto, rintamaamme yhtykää, niin huomispäivänä kansat on veljet keskenään. Meit' valhein ruokkii tyrannitkin, mutt' rauha meille koittakoon. Nyt lakko tehdään armeijoissa, aseet poies pantakoon. Ja jos tahtovat nuo kannibaalit sankareita meistä taas, niin tietäkööt he, että luodit silloin kenraalimme saa. Tää on viimeinen taisto, rintamaamme yhtykää, niin huomispäivänä kansat on veljet keskenään. Tää on viimeinen taisto, rintamaamme yhtykää, niin huomispäivänä kansat on veljet keskenään. Työmiehet, kyntäjät ja kaikki työkansan joukko nälkäinen, maa meidän on ja olla täytyy, vaan ei laiskain lurjusten. Nälkä meill' on aina vieraanamme, vaan kuin korpit haaskoiltaan me kerran kaikki karkoitamme, niin päivä pääsee paistamaan. Tää on viimeinen taisto, rintamaamme yhtykää, niin huomispäivänä kansat on veljet keskenään. Tää on viimeinen taisto, rintamaamme yhtykää, niin huomispäivänä kansat on veljet keskenään. | DE YNTERNASJONALE Oerein, ferflokten fan de ierde, Oerein, úthong’re rap en rút. It rike rosmos moat no bliede Syn poeha is glüpend út. Lit de takomst oer’t hjoeddelske blinke, Sloof en slaaf, oerein, oerein! d‘ Alde wráld dy moat fersinke, ‘n Nije tiid is ús tasein. Bliuw op koerts, net ófdwale, ‘t Doel is klear, ‘t paad leit sljocht. De Ynternasjonale Docht elkmis lyk en rjocht. Bliuw op koerts, net ófdwale, ‘t Doel is klear, ‘t paad leit sljocht. De Ynternasjonale Docht elkmis lyk en rjocht. De steat ferdrukt, de wet is leagen. Rykdom skyt yn rykdoms pot. It rjocht leit bleat foar wyn en weagen Fan it hearskjend wanbewäld. Mar dat ‘s út, it sil oarsom beteare, Rjocht krijt nimmen om ‘e nocht. d‘ Potentaat moat omstean leare: Wa’t syn plicht docht, dy hat rjocht. Bliuw op koerts, net ófdwale, ‘t Doel is klear, ‘t paad leit sljocht. De Ynternasjonale Docht elkmis lyk en rjocht. Bliuw op koerts, net ófdwale, ‘t Doel is klear, ‘t paad leit sljocht. De Ynternasjonale Docht elkmis lyk en rjocht. Ferwachtsje neat fan pommeranten, Fan kening, god of presidint. Arbeiders – jimme! – set de spanten Fan it nije firmamint. d‘ Ierde gappet happend nei de siken, Gryp de käns, oars krij jim spyt. Weevje öf mei d‘ älde liken. Smei it izer, it is hyt. Bliuw op koerts, net ófdwale, ‘t Doel is klear, ‘t paad leit sljocht. De Ynternasjonale Docht elkmis lyk en rjocht. Bliuw op koerts, net ófdwale, ‘t Doel is klear, ‘t paad leit sljocht. De Ynternasjonale Docht elkmis lyk en rjocht. |